Tulevaisuus on koulutuksessa

Suomalainen koulutus on nostanut maamme maailman onnellisimpien, tasa-arvoisimpien ja vauraimpien maiden joukkoon. Ihmiskuntaa uhkaavat globaalit ongelmat ilmastonmuutoksesta väestönkasvuun ja kasvavaan energiantarpeeseen luovat kuitenkin epävarmuutta ja turvattomuutta. Parempaa tulevaisuutta luovat ratkaisut löytyvät koulutuksesta, kasvatuksesta ja tieteestä.

Vuosina 2006-2015 heikkojen osaajien määrä on yli kaksinkertaistunut matematiikassa ja lukutaidossa. Syynä ovat ylisuuret ryhmät, työrauhaongelmat, ajanpuute yksilölliseen opastukseen, räätälöidyn tuen riittämättömyys, pienryhmien väheneminen, jne. Kaikki lähtee kuitenkin rahallisesta panostuksesta. Ilman panostuksia, muutosta parempaan on tuskin tiedossa. Alan ammattilaisille, eli opettajille, on taattava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.

Peruskoulun varassa olevien työikäisten työllisyysaste on nykyään vain 43%. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavilla se on 86%. Koulutus on paras tae työttömyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Koulutuksen hyödyt ovat kiistämättömät niin yksilöä kuin yhteiskuntaakin ajatellen. Suomen menestystarinalle on tiedossa jatkoa vain, jos panostamme kylliksi tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Tämä vaatii rahaa, mutta maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Kasvatus, koulutus ja tutkimus tulee nostaa seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi. Tarvitaan realistinen suunnitelma rahoituksen korjaamisesta niin, että se mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön perusopetuksesta tutkimukseen. Koulutusjärjestelmämme vahvuus on aina ollut pätevissä opettajissa, heidän mahdollisuuksissaan tehdä työnsä kunnolla sekä vahvassa korkeakoululaitoksessa ja tutkimuksessa. Näiden resurssit on varmistettava jatkossakin.