Tulevaisuus on koulutuksessa

Suomalainen koulutus on nostanut maamme maailman onnellisimpien, tasa-arvoisimpien ja vauraimpien maiden joukkoon. Ihmiskuntaa uhkaavat globaalit ongelmat ilmastonmuutoksesta väestönkasvuun ja kasvavaan energiantarpeeseen luovat kuitenkin epävarmuutta ja turvattomuutta. Parempaa tulevaisuutta luovat ratkaisut löytyvät koulutuksesta, kasvatuksesta ja tieteestä.

Vuosina 2006-2015 heikkojen osaajien määrä on yli kaksinkertaistunut matematiikassa ja lukutaidossa. Syynä ovat ylisuuret ryhmät, työrauhaongelmat, ajanpuute yksilölliseen opastukseen, räätälöidyn tuen riittämättömyys, pienryhmien väheneminen, jne. Kaikki lähtee kuitenkin rahallisesta panostuksesta. Ilman panostuksia, muutosta parempaan on tuskin tiedossa. Alan ammattilaisille, eli opettajille, on taattava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.

Peruskoulun varassa olevien työikäisten työllisyysaste on nykyään vain 43%. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaavilla se on 86%. Koulutus on paras tae työttömyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Koulutuksen hyödyt ovat kiistämättömät niin yksilöä kuin yhteiskuntaakin ajatellen. Suomen menestystarinalle on tiedossa jatkoa vain, jos panostamme kylliksi tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Tämä vaatii rahaa, mutta maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Kasvatus, koulutus ja tutkimus tulee nostaa seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi. Tarvitaan realistinen suunnitelma rahoituksen korjaamisesta niin, että se mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön perusopetuksesta tutkimukseen. Koulutusjärjestelmämme vahvuus on aina ollut pätevissä opettajissa, heidän mahdollisuuksissaan tehdä työnsä kunnolla sekä vahvassa korkeakoululaitoksessa ja tutkimuksessa. Näiden resurssit on varmistettava jatkossakin.

Liikenneremontti tarpeen

Hyvä liikenneverkko, sen toimivuus ja huolto ovat keskeisiä tekijöitä työvoiman liikkumisen, teollisuuden kuljetusten, sujuvan arjen ja ilmastonmuutoksen osalta. Se pienentää päästöjä, kasvattaa asuntorakentamista ja luo uutta yritystoimintaa. Myös vientiteollisuuden kilpailukyky paranee.

Tie- tai rataverkon kunnostuksia ja uusrakentamista pidetään kalliina, mutta infrahankkeissa yhteiskunta saa pääsääntöisesti rahansa takaisin verokertymänä. Ruotsissa liikenneinvestoinnit ovat maiden kokoon suhteutettuina kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

Uudenmaan rataverkkoa on kehitettävä. Hanko-Hyvinkää-rata tulee sähköistää. Pääradan kapasiteetin on vastattava tarvetta. Tunnin junan myötä tulee varmistaa, että yhteydet rantaradan kunnissa paranevat raidekapasiteetin vapautumisen kautta. Hankeyhtiöiden rahoitusmallit suurimmissa projekteissa mahdollistavat, että valtion budjetissa vapautuu rahaa kohdennettavaksi muihin hankkeisiin.

Uudenmaan joukkoliikenne ei tarjoa sujuvaa kulkemista työssäkäyntialueella. Yksityinen työmatkaliikenne PK-seudulle kasvaa. Tätä liikennettä ei tule hankaloittaa tietullein ja sisäänmenoväyliä kaventamalla. Kumipyöräliikennettä on sujuvoitettava ja esimerkiksi raskasta tavaraliikennettä ohjattava satamiin PK-seudun ulkopuolelle mm. valtatie 25:n ja 51:n avulla.

Tulee suosia vähäpäästöisiä tai päästöttömiä uusia autoja.  Yksityisen omistamisen sijaan yhteisomistajuus tai yksityisleasing voivat tarjota keinoja kohti vähäpäästöisempää autoilua. Välitöntä siirtymistä sähköautoihin ei tule edellyttää, jos autoja ei ole Suomeen saatavilla, hinta on kuluttajalle liian korkea eikä latausverkko ole riittävä. Myös uudet, puhtaammat teknologiat polttomoottoreissa on hyödynnettävä täysimääräisesti.

Hankkeet eivät hoidu muutamassa vuodessa, mutta huomisen liikenneratkaisut päätetään tänään. Tähtäimessä tulee olla puhtaampi ympäristö, parempi arki ja eri alueiden hyvä saavutettavuus. Ratkaisujen ympäristövaikutukset tulee ottaa yhä vahvemmin huomioon päätöksenteossa ja hankkeita priorisoitaessa. Tämä kaikki edellyttää yli hallituskausien menevää liikennesuunnittelua ja -toteutusta.

Koulutuksen rahoitusvajeen paikkaus on nyt tarpeen!

Kuluvalla hallituskaudella koulutuksen rahoituksesta on jouduttu leikkaamaan lähes 900 milj. euroa. Tätä summaa on tosin lievennetty reilusti erilaisilla kärkihankkeilla, mutta lopputulema saattaa kuitenkin olla satoja miljoonia pakkasella.

Eri koulutusasteilla on perusrahoitus hiljalleen laskenut johtuen mm. indeksijäädytyksistä ja muista kustannusleikkureista. Itse perusopetukseen ei ole onneksi tehty suoria leikkauksia. Suurimmat yksittäiset leikkaukset ovat kohdentuneet ammatilliseen koulutukseen, jossa lähiopetus tuntuu olevan jo kriisissä. Myös yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus ovat laskeneet jo pidempään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt kutistuvin resurssein hyviäkin uudistuksia, mutta monen kärkihankkeen päättyessä OKM:n rahoitus laskee jälleen 160 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta.

Huolestuttavaa on, että yliopistoihin ja tutkimukseen jo pidemmällä aikavälillä tehdyt leikkaukset näkyvät mm. opetuksen ja perustutkimuksen heikkenemisenä. Ilman vahvaa perustutkimusta ei jatkossa voida toteuttaa innovaatioita ja kärkihankkeita. Jos haluamme kaupallistaa ideoitamme ajoissa, on nopealle toiminnalle oltava riittävät varat. Emme voi odottaa muiden maiden perustutkimusten tulosten julkaisua ja vasta sitten lähteä soveltamaan niitä. Se heikentää kansainvälistä kilpailuasemaamme.    

Koulutuksessa, kasvatuksessa ja tutkimuksessa on yli satojen miljoonien rahoitusvaje. On syytä kysyä, pysäytetäänkö tämä koulutuksen rahoituksen väheneminen, vai annetaanko koulutuksen yhä rapistua?

Jos haluamme rakentaa Suomelle ja suomalaisille hyvää ja menestyksellistä tulevaisuutta, tämä rahoitusvaje on paikattava pikimmiten. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Se vaatii rohkeita päätöksiä, joilla turvataan riittävä rahoitus ja Suomen tulevaisuuden menestys.

Vain riittävän laadukkaalla kasvatuksella, koulutuksella ja tutkimuksella voimme ratkaista syrjäytymisen, oppimisen, ilmastonmuutoksen tai työelämän muutosten aiheuttamia haasteita sekä turvata hyvinvointivaltion jatkossakin.

Ympäristö ja sen mahdollisuudet

Puhdas luonto on jo itsessään arvokasta, mutta jää usein talousajattelun jalkoihin. Ikuinen taloudellinen kasvu ja rajallinen maapallo on yhtälö, joka on hankala ratkaistavaksi. Viimeksi IPCC:n (hallitustenvälinen ilmastopaneeli) raportti patisti kuitenkin toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kulutustottumuksemme ja suhteemme luontoon ovat keskeisiä tekijöitä, jos aiomme onnistua.

Selvää lienee, että jos kasvua haetaan, se ei voi jatkua perinteisen kulutusyhteiskunnan tavalla. Kasvun on syytä siirtyä nopeasti kiertotalouden ja sellaisten tuotteiden, palvelujen, prosessien ja teknologioiden pariin, jotka ehkäisevät ja vähentävät taloudellisen toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia. Suomen on syytä keskittyä näihin etunenässä.

Miksi Suomen pitäisi tehdä kalliita ratkaisuja, kun maamme vaikutus isossa kuvassa ei kuitenkaan ole merkittävä? Tämä kysymys kuitenkin rinnastuu ajatukseen, että olisi turhaa äyskäröidä uppoavassa veneessä pienellä äyskärillä, jos kaikki muutkaan eivät välttämättä äyskäröi.

Tosiasiassa Suomen toiminta ja kyky tuottaa uusia innovaatioita ja ratkaisuja eivät vaikuta vain meillä. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön puhtaampia ratkaisuja Suomessa, vaikka hieman pakotettuina, meillä on mahdollisuus moninkertaistaa vaikutukset viemällä ratkaisumme maailmalle. Esimerkiksi Kiina ja Venäjä tarjoavat valtavia markkina-alueita Suomen clean-tech alalle.

Jo tänä päivänä koko maailma huutaa puhtaampien tuotteiden, prosessien ja teknologioiden perään. Kaikki muu kun tulee jatkossa äärettömän kalliiksi. Yritykset ympäri maailman ovat alkaneet huomioida tämän toiminnassaan yhä vahvemmin.

Suomen osaaminen ympäristöasioissa heijastuu vahvasti maassamme tehtäviin clean-tech innovaatioihin. Panostamalla puhtaampaan ja kestävämpään ympäristöön Suomen on samalla mahdollista hyötyä taloudellisesti; Clean-tech tuotteilla ja innovaatioilla on jo tätä nykyä satojen miljardien markkinat maailmalla.